Möhkössä 1898 syntynyt Hanna Laakkonen kertoo ilomantsilaisten vatruskojen alkuperästä: ”Minun äitini äiti olj syljlapsena viety Venäjälle näläkee pakkoon Suomesta. Kun hiän tulj neljäntoista vanahana takaisin Suomeen, ja hänen vanhempasa tulivat kansa, kun Suomeen olj tullu hyvä aika, niin hyö olj tuoneet sen vatruskantekomallin tullessaan. Minä vähän muistelen, jotta olj Petroskoin puolella. Rajan pinnassa niitä ei ou tehty, van Venäjällä. Äiti ja mummo opettivat sitten tuttavii emäntii Möhkössä vatruskoita tekemään.”

Jos karjalanpiirakan nimestä kiistellään, niin vatruskan osalta kiistaa aiheuttaa itse tuote. Aidon ilomantsilaisen vatruskan kuori tehdään keitetyistä perunoista ja koprallisesta jauhoja. Täytteenä on irtonaista riisiä ja vatruska on puolikuun muotoinen ja umpinaiseksi suljettu. Kuumassa uunissa vatruskan pinta saa kauniin värin ja ennen syömistä vatruska voidellaan voisulalla ja syödään munavoin kera.

Muualla Karjalassa vatruska voi olla makea, avoin kakkara tai erilaisilla täytteillä, kuten jauheliha, lohi ja juusto, valmistettu avoin tai suljettu pasteija. Vatruska taipuu piirakkapöydän herkuista parhaiten erilaisiin täytekokeiluihin.

Parppeinpirtin piirakkatsupusta voi tilata myös vatruskoita mukaan.